Kartano

Suitian kartano, myös Syrjä (ruots. Svidja slott) on Länsi-Uudellamaalla Siuntiossa sijaitseva kartano, jonka historia ulottuu keskiajalle saakka. Nykyisen päärakennuksen ensimmäiset vaiheet ovat 1540-luvulta, nykyinen ulkoasu on 1900-luvun alkupuolelta.
Kartanon maat käsittävät 726 hehtaaria ja niiden alueella on yli 60 rakennusta. Päärakennuksessa on kerrosalaa 1 300 neliömetriä.

Päärakennus

Kartanon harmaakivisen päärakennuksen rakennutti valtaneuvos Erik Fleming 1540-luvulla. Rakennustöitä johti vuodesta 1541 tallinnalainen kivenhakkaaja Tomas Tomasson, joka toteutti muun muassa kalkkikiviset ikkunankehykset, avotakan ja vesialtaan.

Rakennuksessa on kaksi kerrosta korkean kellarikerroksen päällä. Kiviseinät tehtiin yli metrin paksuisiksi puolustustarkoituksia varten. Rakennuksessa oli myös neljä tuohon aikaan hyvin harvinaista lasi-ikkunaa. Kartanon omistanut Esbjörn Reuterholm rakennutti toisen kerroksen uudelleen 1760-luvun alussa. Sen suunnitteli muurarimestari Samuel Berner.

Nykyinen ulkoasu

Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Kartanon tuolloin omistanut August Wrede teetti muutoksen myöhäiskeskiaikaiseen ja goottilaisvaikutteiseen tyyliin, jota ilmentävät sakaraharjat, suippokaariset ikkuna- ja oviaukot sekä torni.

Muutokset

Wrede suunnitteli ilmeisesti itse muutokset, joiden oli tarkoitus viitata Flemingien aikaan. Lopputulos vastaa Wreden ja hänen ystävänsä taiteilija Axel Haartmanin mielikuvaa keskiaikaisesta kivilinnasta, ei niinkään rakennuksen alkuperäistä ulkonäköä.

Pohjakerroksen tuvat muutettiin ritarisaliksi ja asehuoneeksi. Wreden aikana rakennettiin myös 1906 valmistunut keittiösiipi. Päärakennus oli vuosina 1987–1995 Museoviraston hallussa ja tyhjillään. Helsingin yliopisto kunnosti päärakennuksen Museoviraston suunnitelmien mukaisesti vuosina 1997–1999.